Miten nii muka ei vauva enää??

Missä välissä se vuos muka meni?..

Nyt on kyllä joku kuukaus jääny välistä. Varmaa on vielä heinäkuu tai jotain..

Tasan vuos sitte tähän aikaa oltiin vasta päivä ihmetelty osastolla semmosta alle kolme kilosta nyyttiä joka vaa mötkötti ja heilutteli sormia ja minut häädetty kotiin nukkumaan vaik ei yhtään ois huvittanu ja harmitti iha pirusti lähtee.

Ja nyt tuolla sängyssä pöhisee tommonen kymmenkilonen vauhtiveikko joka bilistää taaperokärryllä ku viimestä päivää eikä tänään neuvolassakaan hyvä jos hetken maltto olla paikallaan.

On se outo ku vaikka ennenki ku on aina kuullu että se aika menee iha hullun nopeesti vaikka itelle vuos on tuntunu niin pitkältä ajalta nii nyt ku omalla kohalla oli ensimmäinen vauvavuos nii kyllä se ihan oikeesti menee. Ei voi ees uskoo miten nopeesti ku miettii vielä taakse päin miten kaikesta kuitenki on niin pitkä aika esim. ku Sofia oppi kääntymään tai selittämään tai vaikka maisto ekaa kertaa kiinteitä ruokia.

Niin kummallista että nii lyhyessä ajassa voi kehittyy niin paljon, ja aina se tuntuu iha yhtä hurjalta ja jännältä ku tulee joku uus asia ja aina neiti tekee vanhemmistaan hirmu ylpeitä pikku pallerostaan. :)

En usko että kovin moni tän ikäne jätkä innostuu siitä että vauva saa pikkuvarpaansa suuhusa... :D

toinen nii pieni :]

Kesän ja syksyn ajalta ei oo paljoo kuvia ku ei oo vielä saatu pelastettuun niitä miun koneelta ku se on totaalisen rikki mutta tossa nyt suunnilleen vähä sieltä täältä kuvia :)

Ei vaan niinku käsitä mitä kaikkee onkaan kerenny tapahtuu ja mitä tähän ekaan vuoteen on mahtunukkaan.

Ja se oikeesti on kasvanu jo isoks tytöks.. Kohta sitä saa jo taluttaa kouluun ja hätistellä poikia kimpusta..

No jos nyt ei sentäs.

Mie oon kyllä oottanukki Sofian taaperoaikaa ja että se käppäilee ja rupee opettelee pikkuhiljaa sanoja ku seki on nii hassuu aikaa vaikka ois seki ihan kiva jos kuitenki ois vielä semmone ihan pikkunen sylivauva mutta mitenkä tuon kasvua estät. :)

Siitä tuliki mieleen ku myö ollaan Lauran kaa mietitty että entä jos joskus haluiski toisen lapsen, ei tietenkään ois piitkään pitkään aikaan mitenkään ajankohtasta ku Laurallaki koulu ja mulla intti käymättä mutta kuitenki, nii mihin aikaan teillä on päätetty ekan jälkeen hankkii toinen tai millon haluaisitte tai kannattaisi ja mitkä asiat siihe teijän mielestä vaikuttaa esim. lasten ikäero tai meillä se että myö ollaan hirmu nuoria vielä?

Ois kiva kuulla ihan vaa yleisiä mielipiteitä ja kokemuksia ku ollaan sitä pohdittu tässä. :)

Mutta tämäpä tällä erää tässä, ens kerralla lisää sit tästä uutukaisesta taaperosta ja varmaan sen synttäreistä luultavasti :p Vi ses.

Isän kotiutus!?

Laura löys Sofialle tosi tyylikkään hatun :D

Nalle Puh on hassu :p

Sellasta vaan tässä..

että ku mie jo aiemmin oon todennu nii ens syksynä meillä on siis semmonen tilanne että Lauran ois tarkotus lähtee kouluun ja on ollu vähä mietinnän alla että yrittäsinkö mie saaha töitä ennen armeijaa vai jäisinkö kotiin Sofian kaa. Nii miusta on ruvennu ehkä pikkuhiljaa tuntuu että vaikka kuinka vois olla ehkä viisasta ees yrittää hankkii töitä nii voisin kuitenki suosiolla jäähä ihan vaan kotiin.
Ku kuitenki sitte ku meen armeijaan nii ei miulla tuu olemaan hirveesti aikaa olla kotona eikä etenkään Sofian kaa nii miks en mie olis sillon ku on mahollisuus. Ois niin kiva kokee millasta se on ku ei sitä tälleen voi käsittää ku ite on koulussa ja Laura kotona kaiket päivät, mitä mie arvostan suuresti ja kohtahan hää on vuodenpäivät tehny täyttä työpäivää kun mie oon ollu koulussa.
Itseasiassa sitä on just tässä mietittyki ku mie en oo tässä vuoden aikana ollu kertaakaan Sofian kaa koko päivää kahestaan. Osan päivää kyllä mutta en mitään 8 tunnin päivää.
Ja oispahan varmaan Sofiastaki kiva viettää isin kaa aikaa ennen ku oon pitkän aikaa poissa kotoo ku ei ees voi tietää jos vaikka joutus pitempääki ku puol vuotta hajoilee niihi aamuihin.. :s

Sen mie kyllä uskon/tiiän vaikkei kokemusta oo nii ei se mitään lomailuu oo olla kotona muksussa kiinni 24/7. Kun vaikka seki huima muutaman tunnin pätkä mitä välillä Sofian kaa kaksistaan oon ei ookkaan pitkä nii kyllä siinä tekemistä riittää vaikka mukavaaki on. Tuossaki joku aika ennen jouluu oltiin Sofian kaa silleen että Laura oli äitinsä kaa kaupungilla sun muuta muutaman tunnin nii oli se jännää ku ei tosissaan ollu ketään muuta ku pieni suuri pallero jolle ku selittää nii vastauksista ei hirveesti ymmärrä.. :) Siitä Lauraki on sanonu että ku ei sillo oo ketään kenen kaa jutella tai mitään..

Liekköhän nykyään ihmiset ees aattelee ylipäätänsä niin että naisen homma on olla kotona ja miehen töissä hankkimassa elantoo. Ei sillä kyllä armeijan jälkeen aion ja pitää jo töitä hakea ettei lopun ikäänsä tuilla jää elämään mutta koha tässä mielenkiinnosta pohtii.

Eihän se ees taija ainakaan mikään tabu olla tai mitään nykykulttuurissa että miehen sijasta nainen lähtis töihi ja päinvastoin. Harvinaisempaa se tietysti on mutta miksei vois olla nii että seki yleistys pikkuhiljaa ku jos miettii nii kyllähän tietysti etenki vauvavuos menee enemmän äitissä kiinni mutta myöhemmällä iälllähän ei mitään semmosta sidosta oo oikeestaan, paitsi tietysti tunnetasolla. :) Miun mielestä ainaki isä voi jäähä kotiin siinä missä äitikin eikä siinä mitään sen kummosempaa oo, ja mistäs sitä ikinä tietää vaikka meilläki ois joskus niin vaikka en kyllä usko mutta eihän sitä tiiä mitä tässä elämässä vielä tulee tapahtuu. :)

Hieman on ehkä isoja myyrylän lelut vielä..

Mutta joo minäpä tässä luovuttelen tältä erää, tänään oli jo aiemmin vähä menoa ja meininkiä ku oli veljenpojan synttärit ja Sofialla tais vähä mahaan käyä nii oli vähä kiukkunen ja vähä levottomasti nukku aluks tossa yöuniaan mutta tais onneks panadoli ja maito auttaa kivasti ku nyt tyytyväisenä tuolla koisii..

Barbapapan nielaisema

Nii ja hei Sofiahan täyttää tasan viikon päästä ykswee!! hui kamala ku aika menee nopeesti.. Siitäpä varmaan sit ens kerralla lisää.. :p ja vähänhän tää taas venähti mutta no, huomenna myöhänen aamu koulussa nii ei nii hirveesti haittaa :D